Strategiset ohjelmat ja tiekartat

Biotalousstrategia

Biotalousstrategian tavoitteena on saada biotaloutemme tuotos vuoteen 2025 mennessä 100 miljardiin euroon ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Biotalousstrategian strategiset päämäärät ovat:

1. kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö
2. uutta liiketoimintaa biotaloudesta
3. vahva osaamisperusta biotaloudelle
4. biomassojen käytettävyys ja kestävyys.

Lisätietoja biotalousstrategiasta löytyy: Kestävää kasvua biotaloudesta – Suomen biotalousstrategia. 2014. 

Pohjoismainen yhteistyö

Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvosto (MR-NER) päätti 27. lokakuuta 2015 toteuttaa strategiaselvityksen pohjoismaisesta energiayhteistyöstä ja sen kehittämismahdollisuuksista seuraavien 5–10 vuoden aikana. Selvitys on osa pääsihteeri Dagfinn Høybråtenin käynnistämää Pohjoismaiden ministerineuvoston uudistustyötä. Tätä ennen strategiaselvityksiä on tehty ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä terveys- ja työelämäalan yhteistyöstä. Toimeksiantona oli esitellä 10–15 konkreettista toimintaehdotusta energiayhteistyön lisäämiseksi aloilla, joilla on saavutettu merkittäviä myönteisiä tuloksia kahden viime vuosikymmenen aikana.

Pohjoismainen energiayhteistyö - Vahva tänään, vahvempi huomenna. Ollila, Jorma ja Skov-Spilling, Jens. 

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 sekä kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 % syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta liikenteen käyttämä energia mukaan luettuna. Suomen energiapolitiikassa kiinnitetään huomiota toimintavarmuudesta huolehtimiseen kaikissa olosuhteissa sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn tukemiseen.

Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea on valmistellut Suomelle vuoteen 2050 ulottuvan tiekartan. Tiekartta toimii strategisen tason ohjeena kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Kaikilla sektoreilla on pyrittävä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Esimerkiksi energiajärjestelmä on muutettava lähes päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä päästötavoitteen saavuttamiseksi. Uusiutuvan energian käyttöä on lisättävä sekä energiatehokkuutta ja cleantech-toimialan potentiaalia on hyödynnettävä kaikilla sektoreilla, jotta päästään kasvihuonekaasupäästöjen 80–95 prosentin vähentämistavoitteeseen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050. Myös riittävästä energiaomavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta on huolehdittava.

Lisätietoja tiekartasta: Energia- ja ilmastotiekartta 2050 – Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö 16. päivänä lokakuuta 2014.

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 pohjalta on laadittu energia- ja ilmastostrategia 2013. Energia- ja ilmastostrategian päivitys on aloitettu ja se valmistuu vuoden 2016 lopulla. Lisätietoa energia- ja ilmastostrategian päivityksestä: TEM.

Energiatehokkuusdirektiivi EED

Energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan 4.12.2012. Se korvaa energiapalveludirektiivin (ESD, 2006/32/EY) ja CHP-direktiivin (2004/8/EY). Energiatehokkuusdirektiivi. 

TEM:n 26.11.2012 asettaman energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoa valmistelevan työryhmän mietintö valmistui tammikuussa 2014. Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano.  

Energiatehokkuuslaki tuli voimaan 1.1.2015. Energiatehokkuuslaki.

Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita toteutetaan energiatehokkuustoimenpiteillä. Valtioneuvosto 4.2.2010 päätti 2010-luvulla toteutettavista energiatehokkuutta ja energiansäästöä koskevista toimenpiteistä.

Valtioneuvoston periaatepäätös energiatehokkuustoimenpiteistä.

Energiakatselmukset toteutetaan ja raportoidaan ohjeiden mukaisesti. Niissä kartoitetaan kokonaisvaltaista energiankäyttöä ja energiansäästömahdollisuuksia sekä tarkastellaan mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusiutuvaa energiaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tukemia energiakatselmuksia ja -analyysejä tehdään teollisuudessa ja energia-alalla sekä yksityisellä ja julkisella palvelusektorilla. Energiatuen ehtona on, että energiakatselmus on toteutettu Motiva Oy:n laatimien energiakatselmusmallien ja toteutusohjeiden mukaisesti. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti energiatehokkuussopimuksilla on tarkoitus vastata kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.