Päästövähennysvaatimus haastaa nurmen käytön biokaasun tuotannossa

Olet täällä

Kestävyyskriteereillä tavoitellaan todellista päästövähennystä - Nurmi osana biokaasun tuotantoa voi tuoda EU-direktiivin mukaisia päästövähennyksiä.

Kts. Luken tiedote

Fossiilisen energian korvaaminen uusiutuvailla energialla  onki yksi tärkeä keino hidastaa ilmaston lämpenemistä.  Uusiutuvan energian direktiivi II:lla on tarkoitus varmistaa tavoiteltujen päästövähenemien toteutuminen sekä torjua haitallisia maankäytön muutoksia. Uusiutuvan energian direktiivi (RED II) vuosille 2021–2030 julkaistiin joulukuussa 2018. Direktiivi sisältää sitovat EU-tason kestävyyskriteerit biomassoille, joita käytetään energian tuotantoon. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian lisääntyvä käyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Uudessa direktiivissä kestävyyskriteerit laajenevat koskemaan myös kiinteällä biomassalla sekä biokaasulla tuotettua sähkö-, lämpö-, ja jäähdytysenergiaa. Kriteerit koskevat kokonaislämpöteholtaan yli 2 MW biokaasulaitoksia, jotka tuottavat sähköä, lämpöä tai jäähdytystä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin soveltaa kestävyyttä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevia kriteerejä laitoksiin, joiden kokonaislämpöteho on pienempi. Biokaasua ajoneuvojen polttoaineeksi tuottavia laitoksia kriteerit koskevat kaikissa kokoluokissa.

Oletusarvot vähentävät laskentatarvetta, kun konsepti vastaa mallia

Direktiivin vaatima päästövähennys voidaan todentaa joko käyttämällä direktiivissä annettuja oletusarvoja eri biomassoille ja prosesseille tai laskemalle päästövähennys itse. Biokaasun osalta direktiivissä on oletusarvoja lietelannalle, maissille, lanta-maissi sekoituksille sekä biojätteelle.  Laitos voi myös laskea laitoskohtaisen päästövähenemän.

Luken heinäkuussa 2019 valmistuneessa selvityksessä on laskettu päästövähenemä eri tyyppisille nurmibiomassoille, suojavyöhykenurmelle ja viherlannoitusnurmelle. Selvityksessä on tehty lisäksi herkkyystarkastelua kuljetusetäisyyden suhteen ja mitk kiinnostavinta, lannan ja nurmimassan seokselle. Lanta biokaasulaitoksen syötteenä alentaa laskennallisia päästöjä kahdella tavalla: lannan päästökertymä alkaa vasta kuljetuksesta laitokselle, eli aikaisemmat päästöt allokoituvat kotieläintuotannolle ja toisaalta lannan käyttöön liittyy "lantabonus", eli lannan käytön biokaasulaitoksessa katsotaan lyhentävän sen varastointiaikaa ja siten sen päästöjä, jolloin lannan osalta voidaan laskea syntyväksi myös ns. negatiivisia päästöjä. 

Satotasolla, maalajilla ja nurmikasvilla suuri merkitys

Päästölaskelmat suhteutetaan tuotettuun energiaan. On siten luonnollista, että nurmen satotaso vaikuttaa päästöarvoon. Myös lannoituksella on huomattava vaikutus, siksi pienempi typpiannos apilanurmella tuottaa paremman tuloksen, eli suhteellisesti pienemmän päästön kuin heinänurmi. Eniten vaikuttaa kuitenkin maalaji. Laskelmien mukaan eloperäisellä maalla tuotetun nurmen ja siitä edelleen biokaasun tuottaminen ja jalostaminen energiatuotteiksi tuottaisi suuremman päästön kuin vastaava fossiilinen polttoaine. Toisaalta monivuotinen nurmi vähentää eloperäisen maan päästöjä suhteessa yksivuotisten ravintokasvien viljelyyn vuosittain maata muokkaamalla, mutta sitä ei huomioida bioenergian päästölaskelmissa. Alla oleva graafi kuvaa laskennallisia päästöjä nurmesta kivennäismaalla eri satotasoilla. 

 

Kriteerien täyttyminen haastavaa erityisesti sähkön- ja lämmöntuotannossa

Raportissa todetaan, että koska nurmen viljelykäytänteet vaihtelevat, on  tuloksista huomioitava, etteivät ne päde sellaisille tapauksille, missä viljelykäytänteet eroavat merkittävästi tässä esimerkissä käytetyistä lähtöoletuksista. Tässä työssä käytettyjen oletusten pohjalta voidaan kuitenkin päätellä, että jos nurmea viljellään pelkästään energiantuotantoa varten, on direktiivin mukaisiin päästövähennyksiin haastava päästä. Tämä pätee erityisesti sähkön- ja lämmöntuotannossa, missä päästövähennysvaatimukset ovat korkeimmat, kuin liikenteen polttoaineen tuotannossa. Päästövähennysvaatimus tulee myös kiristymään sähkön- ja lämmöntuotannon osalta vuoden 2026 jälkeen.

Lannnan ja nurmen yhdistäminen syötteenä perusteltua

Päästövähennyksiin on mahdollista kuitenkin päästä, jos prosessissa käytetään esimerkiksi viherlannoitukseen tarkoitettua nurmea, kolmannen sadon nurmea tai nurmea käytetään lisäsyötteenä esimerkiksi lannan kanssa. Ravinteiden kierrättämisen ja liikenteen uusiutuvien polttoaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi lannan prosessointia olisikin tärkeä edistää ja nurmen käyttö lisä raakaaineena edistäisi näitä tavoitteita, sillä nurmesta saatava lisäenergia parantaa biokaasulaitoksen taloudellista kannattavuutta.

 

Tutustu Luken julkaisuun 46/2019

Uusiutuvan energian direktiivi (RED II), Euroopan unionin virallinen lehti (mm. päästövähennysvaatimus- taulukko toimitettu tämän pohjalta)

Tiedotetteen toimitti Luken julkaisun perusteella Maarit Kari