Järvibiomassoilla tehostusta biokaasuntuotantoon

Olet täällä

Energiapitoisilla lisäsyötteillä voidaan tehostaa karjanlannasta saatavan biokaasun määrää. Karjanlannassa on suuri vesipitoisuus ja lisäksi lehmän pötsi hyödyntää orgaanista ainesta, minkä takia siitä kuutiota kohti saatavan kaasun määrä on vähäinen. Yksi lisäsyötemahdollisuus on järvibiomassat, joiden soveltuvuutta karjanlannan rinnalle selvitettiin RavinneRenki-hankkeessa. 
 
Järviruokoa ja kaloja sopivassa suhteessa
Järvibiomassoja kerätään rehevöityneiden järvien hoidon yhteydessä. Järvien hoidon tyypillisinä keinoina ovat teho- ja hoitokalastus sekä kasvillisuuden niitto. Savonian Kuopion laboratoriossa testattiin järvibiomassojen käyttöä biokaasuntuotannossa. Viisi viikkoa kestäneissä kokeissa testattiin erilaisia seoksia karjanlannasta, järviruokosta ja erilaisista särkikaloista.
 
Laboratoriossa tehtyjen kokeiden peusteella järvibiomassat voivat olla hyviä lisätyötteitä maatalouden biokaasulaitoksiin. Tuloksina saatiin, että pääsääntöisesti sekä järviruoko että järvikala tuottavat enemmän metaania näytteiden sisältämää orgaanista ainetta kohti (Nm3CH4/tVS) kuin pelkkä karjanlanta. Selvästi enemmän kaasua saatiin kalasta kuin järviruokosta. Parhaiten kalat tuottivat biokaasua, kun niitä oli seoksissa suhteellisen pieniä pitoisuuksia. Kaasuntuotanto voi mahdollisesti kuitenkin heiketä, jos kalaa syötetään kerralla hyvin suuria määriä tai jos kalaa syötetään yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja. Lisäksi täytyy huomioida mahdolliset lainsäädännön vaatimukset järvibiomassojen hyödyntämisessä maatalouden biokaasulaitoksissa. 
 
Parannuksia karjanlannan hyödyntämiseen ja ravinnekiertoon
RavinneRenki -hankkeen tavoittena on ollut vauhdittaa maatalouden ravinnekiertoa ja vesienhoitoa testaamalla uusia ratkaisuja maatiloille ja edistämällä niitten käyttöönottoa erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella. RavinneRenki on julkaissut tuloksiaan LantaLogistiikka -hankkeen kanssa yhteisessä julkaisussa. 
 
LantaLogistiikka -hanke on puolestaan pyrkinyt parantamaan karjanlannan hyödyntämistä Pohjois-Savon alueella yhteistyössä Savonia amk:n, Luonnonvarakeskuksen ja Ylä-Savon Ammattiopiston kanssa. Yksi tärkeimmistä osa-alueista on ollut biokaasutuotannon tehokkaampi hyödyntäminen. Molemmat hankkeet ovat saaneet rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta.
 
 
Lue tarkemmin järvibiomassoista biokaasuntuotannossa
Tutustu RavinneRenki ja LantaLogistiikka -hankkeiden tuloksiin hankkeiden yhteiseen sähköiseen julkaisuun Lanta liikeelle ja ravinteet kiertoon.
 
 
Kuva: Lanta liikkeelle ja ravinteet kiertoon -julkaisu
Tekstin lähteet: http://ravinnerenki.savonia.fi /