Biokaasuyrittäjyys edellyttää markkinaa ravinnetuotteille

Olet täällä

Kuva: Mikko Tirkkonen/MAT Future Vison

Biokaasuyrittäjyys tarvitsee ansaintaa ravinnetuotteista

Biokaasulaitoksen toiminnassa itse energian myynti on harvoin tärkein lähde kassavirralle. Porttimaksut muodostavat tyypillisesti tärkeimmän tulovirran, mutta myös ravinnetuotteet pitäisi saada osaksi tulovirtaa energian rinnalle, toteaa biokaasuyrittäjä Mika Juvonen Biokymppi Oy:stä.  Viljelijän näkökulmasta kierrätysravinteiden tulee olla kilpailukykyisiä vaihtoehtoja mineraalilannoitteelle ainakin niin kauan, kuin niiden käyttämisestä ei saa tuotteissa lisähintaa. Ratkaisuja tuotteen väkevoimiseen on haettu mm. käänteisosmoosista, kalvoerottelusta ja laskeuttamisesta. Suurin haastee tekniikoiden toimimisen näkökulmasta on nestejakeen sisältämä kuiva-aine, toteaa toimitusjohtaja Mika Juvonen. 

Biokymppi on kehittämisen kotipesä

BioKymppi Oy:n biokaasulaitokselle Kiteellä toimii kaksi erillistä biokaasuprosessia. Laitos ottaa vastaan kiinteitä ja nestemäisiä biojätteitä sekä puhdistamolietettä. Koska puhdistamolietettä ei saa käyttää lannoitetuotteiden raaka-aineena luomuviljelyssä, se ohjataan reaktoreista pienempään ja hyödynnetään tavanomaisessa viljelyssä energia- ja viljakasveilla. Karjanlantaa laitos ei ota tällä hetkellä vastaan, koska sen käsittely on taloudellisesti kannattamatonta sekä viljelijöille että laitokselle alhaisten energia- ja elintarvikkeiden tuottajahintojen takia. Valtaosa BioKympin mädätysjäännöstuotteista on luomukelpoista. Laitos tuottaa verkkoon sähköä Farmivirtana ja lämpö ohjataan Kiteen kaukolämpöverkkoon. Biokymppi on kehittänyt aktiivisesti erityisesti mädätysjäännöksen käytettävyyttä ja konsentrointia.  

Kehityshankkeet tukemassa tuotekehitystä

Biokymppi on monen kehityshankkeen kotipesä tai veturi. Tutkimus-, koulutus ja kehittämistoimijoista yhteistyökumppaneina toimivat tai ovat toimineet Luke, Syke, ProAgria Pohjois-Karjala, HAMK, TAMK, Karelia ja Luomuliitto, joka onkin julkaissut hankkeen tuloksisa aktiivisesti esim. 5/2017 (s. 38-39) ja 4/2018 (s. 50-51) ja . Yrittäjäkumppaneita ovat mm. Puromäen Puutarha, Luukkaisen Puutarha, Koivikon kartano, Geoanalyysi, Evergreen Farm, viljelijä Tero Tolvanen, Rannan teollisuuskone ja Raumas. 

Kareliassa toteutettujen lannoituskokeiden tuloksia on nähtävissä sadon määrässä jo ennen punnitusta. kuva: Vasu-verkkojulkaisu (Karelia)

Syken vetämä hanke ”Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle-BioraEE” on Suomessa harvinainen, mutta monissa Euroopan maissa tavallinen, ns. EIP-hanke, eli maaseudun innovaatioryhmä-hanke.  EIP-ryhmän ratkaiseman idean ja uudistuksen on oltava kytköksissä ryhmässä mukana oleviin alkutuotantoa edustavien yritysten toimintaan. Tällaisia hankkeita on Suomessa rahoitettu vain kahdeksan kappaletta ja niistä kaksi liittyy energiaan. BioraEE – hankkeessa testattiin mädätteestä erotetun ja väkevöidyn ravinnetuotteen käytettävyyttä ja lannoitusvaikutusta verrattuna mädätteeseen, lietelantaa tai mineraalilannoitteeseen. Tulokset ovat rohkaisevia. Konsentroitu lannoite toimi ainakin yhtä hyvin kuin väkilannoite, kirjoittaa mm. Markku Huttunen blogissaan. Syyksi toimitusjohtaja Mika Juvonen arvelee tuotteiden nestemäisen olomuodon. BioraEE ja MARAHYÖTY II- hankkeet tuottivat tuoreen oppaan Kierrätysravinteiden käytöstä, (kts. Ajankohtaistiedote - Kierrätysravinteet kaksissa kansissa

Erottelu- ja levitystekniikan kehittämistä hallituksen kärkihankkeessa

Edellisen hallituksen yksi kärkihankekokonaisuus ”Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma” on ollut rahoittamassa kahta Biokympin vetämää hanketta, ”BioRaKi 1 - Biokaasulaitoksen lietteistä konsentroituja lannoitteita” ja ”BioRaKi 2 - Konsentraatista ja biohiilestä kasvuvoimaa”- hankkeita. Niissä toiminnan ytimenä on kehittää ravinnetuotteiden erottelua ja konsentrointia ja erityisesti jälkimmäisessä hankkeessa myös levitystekniikkaa olemassa olevia laitteistoja jalostamalla.